Mycond BeeThermic 10 EVI vastaan Panasonic Aquarea 9 kW J Series: vertailu HP KEYMARK -sertifikaattien pohjalta

Kun valmistaja painaa pakkaukseen "COP 5,2", kyseessä on yleensä huippuarvo ideaalisissa olosuhteissa. HP KEYMARK on aivan eri asia. Se on riippumaton eurooppalainen sertifiointijärjestelmä, jossa akkreditoidut laboratoriot testaavat lämpöpumput tiukkojen EN 14825-, EN 14511- ja EN 12102-standardien mukaisten protokollien mukaisesti. Ei valmistajan "optimiolosuhteita" — ainoastaan standardoidut mittauspisteet, kompressorin todellinen käyttäytyminen käynnistys- ja pysähdyssykleineen sekä valmiustilan tehonkulutus mukaan laskettuna.

Juuri siksi Keymark-sertifikaatti on luotettavin asiakirja kahden lämpöpumpun vertailuun.

Tässä artikkelissa vertailtiin kahta yksivaiheista ilma/vesi-monoblokkiyksikköä R32-kylmäaineella: Mycond BeeThermic MHCM 10 SU1A (sertifioitu 2024) ja Panasonic Aquarea WH-MDC09J3E5 (sertifioitu 2020). Sama kylmäaine, sama syöttöjännite 1×230 V — nimellislämpöteho (Prated) LT-tilassa eroaa noin 12 %.

Tärkeä huomio: sertifikaattien välillä on lähes neljä vuotta ja ne on myönnetty eri Keymark-sääntöversioiden mukaan — Mycondille Rev 13 ja Panasonicille V15. SCOP-laskentamenetelmä on voinut muuttua versioiden välillä. Tämä ei tee vertailusta virheellistä, mutta joidenkin arvojen pienet erot tulee lukea tämä varaus mielessä.

2. Laitteiden tunnistetiedot

On syytä huomata, että Panasonicin sertifikaatti kattaa laajemman käyttöalueen: lämmityksen lisäksi myös jäähdytyksen (SEER 5,19) ja käyttöveden tuotannon DGC200-varaajan kanssa. Mycond-sertifikaatti rajoittuu tässä asiakirjassa pelkkään lämmitykseen.

3. Nimellisteho ja mitoitusparametrit

Prated ei ole maksimiteho — se on lämpöpumpun laskennallinen lämpöteho EN 14825:n referenssiolosuhteissa. Se kertoo, onko pumppu mitoitettu oikein kattamaan rakennuksen lämmöntarve koko lämmityskauden ajan.

- LT (matala lämpötila) — menolämpötila 35 °C: lattialämmitys, puhallinkonvektorit, matalanlämpötilan patterit.

- MT (keskilämpötila) — menolämpötila 55 °C: tavanomaiset lämpöpatterit.

LT-tilassa Mycondilla on korkeampi Prated — 7,86 kW vastaan Panasonicin 7,00 kW — mikä antaa enemmän tehoreserviä rakennuksen laskennalliseen lämpökuormaan nähden.

Panasonicin WTOL on 55 °C, Mycondilla 51 °C. Tavanomaisia pattereita ja jyrkkiä lämmityskäyriä käyttävissä järjestelmissä tällä lisämarginaalilla voi olla merkitystä.

Huomio Psupista: kyseessä ei ole fyysinen sähköinen lämpövastus laitteen sisällä. Se on laskennallinen jäännösarvo — jos pumpun lämpöteho TOL-pisteessä jää alle Pratedin, EN 14825 -menetelmä täyttää erotuksen kuvitteellisella lisälämmittimellä oikean SCOP-laskennan varmistamiseksi. Sama laite voi siksi näyttää Psup = 0 yhdessä tilassa ja useita kilowatteja toisessa.

4. COP EN 14825- ja EN 14511-mittauspisteissä

EN 14511 mittaa pumpun kahdessa täyskuorman vakiotilassa. EN 14825 antaa yksityiskohtaisemman kuvan: viisi lämpötilapistettä pakkasesta syksyiseen säähän, osakuorman ja kompressorisyklien vaikutus huomioiden.

EN 14511 — nimelliskoe:

EN 14825 — kausikohtaiset mittauspisteet (standardi-ilmastosskenaario):

Pisteessä A (−7 °C) Mycond johtaa: COP LT 3,25 vastaan Panasonicin 2,80 — etu on 16 %. EVI-tekniikka (Enhanced Vapour Injection) toimii tässä pisteessä todella tehokkaasti. MT-tilassa samassa ulkolämpötilassa Mycond on myös edellä: 2,29 vastaan 2,17.

Lämpimämmissä pisteissä B, C ja D tilanne kääntyy. +2 °C:ssa Panasonicin COP LT on 5,03 vastaan 4,47; +7 °C:ssa 6,56 vastaan 5,70; +12 °C:ssa 8,47 vastaan 8,34. Panasonic johtaa johdonmukaisesti kaikissa kolmessa lämpimämmässä pisteessä — ja juuri tämä näkyy korkeampana kokonais-SCOPina.

Pakkasteho — ja miksi kuva on monimutkaisempi kuin miltä näyttää.

TOL-pisteessä (−10 °C) Panasonic tuottaa 7,00 kW lämpötehoa, Mycond 5,41 kW — ero on 29 %. Ensi silmäyksellä se vaikuttaa merkittävältä. Mutta konteksti puuttuu monista vertailuista.

Suurimmassa osassa todellisia asennuksia Keski- ja Itä-Euroopassa bivalenssipiste suunnitellaan noin −7 °C:een. Sen alapuolella järjestelmä siirtyy varalämmönlähteeseen — kattilaan tai sähkövastukseen. Tämä tarkoittaa, että bivalenteille järjestelmille — joita on enemmistö — suorituskyky −10 °C:ssa on käytännössä merkityksetöntä: bivalenssipiston alapuolella vara lämmittää, ei lämpöpumppu. Pumpun COP ei enää vaikuta sähkölaskuun sillä alueella.

Panasonicin tehoylivoima TOL-pisteessä on käytännössä merkittävä vain monovarenteissa järjestelmissä, joissa lämpöpumppu kattaa 100 % rakennuksen lämpöhäviöistä myös kylmimpinä päivinä ilman mitään varakapasiteettia. Tällaisia asennuksia on huomattavasti vähemmän.

5. SCOP — kausisuorituskyky

SCOP on painotettu keskiarvo COP:ista koko lämmityskauden ajalta, huomioiden osakuorma, kompressorisyklit ja valmiustilan kulutus. Se on yksittäisistä tunnusluvuista informatiivisin vuotuisten lämmityskustannusten arviointiin.

Panasonic voittaa — sekä LT- että MT-tilassa. Ero LT-tilassa on 0,43 pistettä. Omaan laskentaan: rakennuksen vuotuinen lämmöntarve (kWh) ÷ SCOP = vuotuinen sähkönkulutus (kWh). Syötä molemmat SCOP-arvot ja ero kilowattitunneissa tulee heti näkyviin — kerrottuna omalla sähkötariffilla saadaan konkreettinen vuotuinen säästö.

Panasonicin korkeampi SCOP selittyy ennen kaikkea paremmilla Cdh-arvoilla lämpimämmissä mittauspisteissä (+2 °C, +7 °C, +12 °C) — 0,940–0,980, kun taas Mycondilla on kiinteä 0,900 kaikissa pisteissä. Panasonicin invertteri ylläpitää hyötysuhdetta huomattavasti paremmin osakuormalla.

6. Vuotuinen energiankulutus QHE ja degradaatiokerroin Cdh

QHE on sertifikaatista suoraan saatava laskettu arvo: kilowattitunnit sähköä, jonka pumppu kuluttaa vuodessa EN 14825:n standardi-ilmastosskenaarion mukaan. Arvoja voi verrata suoraan keskenään.

LT-tilassa Panasonic kuluttaa 681 kWh vähemmän vuodessa — ero on yli 18 %. Kerrottuna omalla sähkötariffilla saadaan konkreettinen vuotuinen säästö. MT-tilassa ero kutistuu vain 139 kWh:iin — merkityksetön.

Cdh on degradaatiokerroin, joka kuvaa kompressorin käynnistys-pysähdyssyklien aiheuttamaa hyötysuhteen heikkenemistä. Mycondilla se on täsmälleen 0,900 kaikissa mittauspisteissä. Panasonicilla se nousee 0,940–0,980 lämpimämmissä pisteissä (+2 °C, +7 °C, +12 °C): invertteri pitää hyötysuhteen paremmin osakuormalla. Tässä on SCOP-eron pääasiallinen selitys.

7. Äänenpainetaso

Äänitehotaso LWA mitataan standardin EN 12102 mukaisesti. Molemmat laitteet ovat ulkopuolisia monoblockeja — sisäyksikköä ei ole.

Panasonic on huomattavasti hiljaisempi. 7 dB LT-tilassa ei ole pieni ero — logaritmisella asteikolla 6–7 dB:n ero kuulostaa noin puolet hiljaisemmalta. Vertauksena: käyvä Panasonic vastaa vilkkaan avokonttoriympäristön äänentasoa; Mycond muistuttaa enemmän viereisessä huoneessa käyvää pölynimuria.

Asennuksessa makuuhuoneen, terassin tai tiiviisti rakennetun kaupunkiympäristön lähelle tämä ero tuntuu joka päivä — ja joka yö.

8. Kulutus valmiustiloissa

Lämpöpumppu ei lämmitä jatkuvasti. Lämmityssyklien välillä se käy, odottaa, pitää kampikammion lämpimänä. Jo 20–30 "ylimääräistä" wattia kertyvät vuodessa useiksi sadoiksi kilowattitunneiksi.

PCK on kampikammion lämmitin, joka pitää kompressorin öljyn lämpimänä. Mycond kuluttaa siihen 40 W, Panasonic MT vain 7 W. Jos kampikammion lämmitintä ei sammuteta kesällä: 40 W × 4 380 tuntia (puoli vuotta) = 175 kWh, kun taas Panasonic MT:llä 31 kWh. Pelkästään tämä toiminto aiheuttaa 144 kWh:n eron — laskettuna omalla tariffilla saadaan konkreettinen summa.

Toisaalta PTO — tila, jossa termostaatti pyytää lämpöä mutta kompressori ei ole vielä käynnistynyt — kuluttaa Mycondilla vain 19 W, kun taas Panasonic LT:llä peräti 44 W. Tiheästi sykliviä järjestelmissä Mycondilla on tässä etu.

Kokonaiskuva: Panasonic MT-kokoonpanossa on säästäväisempi useimmissa valmiustiloissa. Mycond häviää lähinnä PCK:ssa, mutta ottaa takaisin PTO:ssa LT-käytössä.

9. Yhteenvetotaulukko

10. Analyysi ja johtopäätökset

Panasonic Aquarea WH-MDC09J3E5 johtaa useimmissa parametreissa: SCOP, vuotuinen energiankulutus QHE, äänenpainetaso, Cdh lämpimissä olosuhteissa, WTOL ja loistoteho PCK. Se on pumppu, jonka hyötysuhde on tasapainoisesti optimoitu tyypillisten lämmityskauden olosuhteiden varalle — eli ulkolämpötiloille 0 °C–+10 °C, joissa kertyy suurin osa vuotuisista käyttötunneista.

Mycond BeeThermic 10 EVI näyttää kuitenkin erilaiselta tietyissä kohdissa.

−7 °C:ssa Mycond kirjaa COP LT 3,25 vastaan Panasonicin 2,80 — todellinen 16 %:n etu. EVI-kompressori tekee tässä pisteessä todella eron. MT-tilassa samassa ulkolämpötilassa Mycond johtaa jälleen: 2,29 vastaan 2,17. Sen Prated LT 7,86 kW tarjoaa myös enemmän tehoreserviä rakennuksen laskennalliseen lämpökuormaan nähden kuin Panasonicin 7,00 kW.

Kenelle Mycond on perusteltu valinta:

120–150 m²:n talo bivalentilla lämmitysjärjestelmällä, jossa kattila tai sähkövastus kytkeytyy −7 °C:ssa ja sen alapuolella. Tällaisessa järjestelmässä lämpöpumppu kattaa 85–90 % vuotuisesta lämpöenergiasta, ja kylmimmät päivät hoitaa varalaite. Qhe LT:n ero kahden pumpun välillä on 681 kWh vuodessa — laita oma tariffisi tilalle ja arvioi, kuittaako laitehinnan ero käyttösäästöillä. Alueilla, joilla pitkät pakkaskaudet osuvat juuri −5…−7 °C:n alueelle, Mycondilla on tässä pisteessä COP-etu, joka lunastaa paikkansa täysimääräisesti.

Kenelle Panasonic on parempi valinta:

Uudisrakennus nykymääräysten mukaisella eristeellä ja matalan lämpötilan lattialämmityspiirillä. Jokainen SCOP-piste muuttuu suoraan kilowattitunneiksi — 681 kWh vuodessa on tuntuva luku. Lisäksi sijoitus makuuhuoneen tai tiheän rakentamisen lähelle: 7 dB:n ääniero ei ole abstraktio, vaan jokapäiväistä asumismukavuutta. WTOL 55 °C antaa lisämarginaalia epätyypillisiin tai vanhempiin järjestelmiin liittämiseen.

Yhteenveto:

Molemmat pumput ovat Keymark-sertifioituja, molemmat ovat R32-monoblockeja invertterikompressorilla ja yksivaiheisella kytkennällä. Panasonic hallitsee tässä vertailussa kausikohtaisilla tehokkuusmittareilla. Mycond pitää pintansa siellä, missä hetkellinen COP pakkasessa ratkaisee — ja tietyille järjestelmätyypeille se on aito, ei keinotekoinen etu.

Qhe LT -ero on 681 kWh vuodessa. Äänieroero on 7 dB. COP-ero −7 °C:ssa on 0,45 pistettä Mycondille. Luvut ovat pöydällä. Loput riippuvat sähkölaskusta ja kunkin tilaajan prioriteeteista.

Huomio lukijalle

Pyrimme mahdollisimman suureen tarkkuuteen teknisissä tiedoissa. Jos huomaat artikkelissa epätarkkuuden tai virheen, ilmoita siitä meille sivun alaosassa olevan palautelomakkeen kautta. Palautteesi auttaa meitä parantamaan sisältöjemme laatua.

Tekniset varaukset

⚠️ SCOP ei sisällä lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpun hyötysuhdetta. Jos se on sisäänrakennettu, tarkista, onko sen kulutus huomioitu raportin PE-arvoissa.

⚠️ SCOP_ref (ei SCOP_on) on EU:n energiamerkintää koskeva oikeudellisesti sitova arvo. Mitatun ja ilmoitetun SCOP:n sallittu poikkeama on enintään −8 % (EN 14825, Keymark-säännöt).

⚠️ Raportti koskee tiettyä testattua näytettä tietyissä laboratorio-olosuhteissa. Todellinen tehokkuus riippuu asennuksen laadusta, hydraulisesta tasapainottamisesta ja ohjauksen oikeasta säätämisestä.

⚠️ Jos raportissa mainitaan "vaihtuva menolämpötila", menolämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan (ulkolämpötilaohjaus). Tämä parantaa todellista SCOP:ia verrattuna kiinteään menolämpötilaan.

⚠️ Keymark-sääntöversiot: Mycond — Rev 13 (2024), Panasonic — V15 (2020). Versioiden välillä voi olla eroja SCOP-laskentamenetelmässä ja degradaatiokertoimissa.

Lähteet

1. HP KEYMARK -sertifikaatti nro 041-K088-09 — Mycond BeeThermic MHCM 10 SU1A, BRE Global Limited, 03.04.2024
2. HP KEYMARK -sertifikaatti nro 011-1W0400 — Panasonic Aquarea WH-MDC09J3E5, DIN CERTCO, 06.08.2020
3. EN 14825:2018 — Testaus ja luokitus osakuorma-olosuhteissa
4. EN 14511:2018 — Ilmastointilaitteet, nestejäähdyttäjät ja lämpöpumput tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen
5. EN 12102-1:2017 — Ilmaäänenpainetason mittaus
6. Heat Pump KEYMARK Scheme Rules — heatpumpkeymark.com.