Lämpöpumppu vs. kaasukattila: lämmitysjärjestelmien tekninen vertailu

Suomessa 120–180 m² omakotitalojen omistajat kohtaavat usein vaikean valinnan: asentaaanko kaasukattila vai lämpöpumppu? Kysymys on erityisen ajankohtainen kaasun hinnan nousun, tiukentuvien ympäristövaatimusten sekä tarpeen vuoksi lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Alueilla, joilla ilmasto on erityisen ankara, kuten Rovaniemellä tai Oulussa, lämmitysjärjestelmän tehokkuudesta tulee ratkaiseva mukavuustekijä.

Suomalaisille kuluttajille keskeinen kysymys kuuluu: mikä lämmitysjärjestelmä on todellisuudessa edullisempi ja tehokkaampi insinöörin näkökulmasta pohjoisen ilmaston olosuhteissa? Yritetään selvittää asiaa vertailemalla teknologioita objektiivisesti ja insinöörimäisestä perspektiivistä.

Miten molemmat teknologiat toimivat

Kaasukondenssikattila toimii kaasun palamisella, jolloin vapautuva lämpö siirretään lämmitysjärjestelmään. Nykyaikaiset kondensoivat mallit saavuttavat jopa 98 %:n hyötysuhteen hyödyntämällä lisäksi palamiskaasujen vesihöyryn lauhtumisesta saatavan lämmön. Keskeiset ominaisuudet: korkea menolämpötila (jopa 90 °C), riippuvuus kaasun saatavuudesta sekä savuhormin huoltotarve.

Ilma-vesilämpöpumppu toimii ”käänteisen jääkaapin” periaatteella. Se ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta (myös alhaisissa lämpötiloissa) ja siirtää sen talon lämmitysjärjestelmään. Tehokkuutta mitataan COP-arvolla (Coefficient Of Performance), joka kertoo, kuinka monta kilowattia lämpöä tuotetaan yhtä kilowattituntia sähköä kohden. Nykyaikaiset invertterimallit säätelevät tehoa automaattisesti tarpeen mukaan, mikä parantaa merkittävästi kausitehokkuutta (SCOP).

Teknisen vertailun metodologia

Jotta lämmitysjärjestelmiä voidaan vertailla objektiivisesti Suomen eri ilmastovyöhykkeillä (rannikon leuto, keskiosien melko kylmä, pohjoisten alueiden kylmä), on huomioitava useita keskeisiä parametreja:

• Lämpöpumpun COP/SCOP eri käyttötilanteissa: A7/W35 (ilma +7 °C, vesi +35 °C), A-7/W35 (ilma -7 °C, vesi +35 °C)
• Kaasukattilan hyötysuhde (kondensoiva ~98 %, perinteinen ~90 %)
• Kausitehokkuus (SCOP vs. keskimääräinen vuosihyötysuhde)
• Riippuvuus ulkolämpötiloista
• Käyttötilat (lämmitys, käyttöveden lämmitys, jäähdytys)

Pohjois-Suomen alueilla on erityisen tärkeää vertailla tehokkuutta alhaisissa lämpötiloissa:

Kuten nähdään, lämpöpumpun tehokkuus laskee lämpötilan laskiessa, kun taas kaasukattila säilyttää vakaan hyötysuhteen. Kuitenkin vielä -25 °C:ssa lämpöpumpun tehokkuus on 2,5–2,7-kertainen suorakeskuslämmitykseen verrattuna.

Mycond BeeHeat -tekniset tiedot

Mycond BeeHeat -lämpöpumppusarja on suunniteltu erityisesti pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin ja tarjoaa korkean tehokkuuden jopa äärimmäisen alhaisissa lämpötiloissa:

BeeHeat-sarjan keskeiset tekniset ominaisuudet:

• Käyttölämpötila-alue: -25 °C...+43 °C
• Suurin menolämpötila: jopa +60 °C
• Kylmäaine: R32 (ympäristöystävällisempi)
• Energiatehokkuusluokka: A+++ (W35) ja A++ (W55)
• Äänitaso: 42 dB(A) sisäyksikkö / 58–68 dB(A) ulkoyksikkö
• Sähkönsyöttö: 230 V/50 Hz (jopa 10 kW) ja 400 V/50 Hz (alkaen 12 kW)
• Jäähdytystila: EER 2,45–2,94

BeeHeat-sarja on varustettu Mitsubishin invertteriteknologialla, joka säätää tehoa portaattomasti lämmitystarpeen mukaan, vähentää merkittävästi käynnistys-/pysäytyssyklejä ja pidentää järjestelmän käyttöikää. Alfa Laval -levylämmönvaihdin takaa erittäin tehokkaan lämmönsiirron kylmäainepiirin ja lämmityspiirin välillä kompaktein mitoin.

Tarkistuslista valintaan lämpöpumpun ja kaasukattilan välillä

1. Maakaasuverkkoon liittämisen saatavuus/kustannus – syrjäisillä alueilla liitäntä voi olla mahdoton tai taloudellisesti kannattamaton
2. Talon pinta-ala ja lämpöhäviöt – optimaalinen tehomitoitus 120–180 m² taloille (lämpöhäviöt jopa 100 W/m²)
3. Lämmitysjärjestelmän tyyppi – lattialämmitys/fancoilit (35–45 °C) maksimoivat lämpöpumpun tehokkuuden
4. Jäähdytystarve – lämpöpumppu hoitaa sekä lämmityksen että jäähdytyksen ilman lisälaitteita
5. Ilmastovyöhyke – Pohjois-Suomessa (Rovaniemi, Oulu) saatetaan tarvita bivalenttijärjestelmä
6. Kaskadikytkentä – Mycond BeeHeat tukee kaskadikytkentää jopa 9 yksikköön suurempia kohteita varten
7. Äänitaso – tärkeä tiiviissä asutuksessa, BeeHeatissä on hiljainen tila
8. Ympäristövaatimukset – lämpöpumpulla ei ole suoria CO₂-päästöjä käytön aikana
9. Integrointi “älykotiin” – BeeHeat tukee ohjausta Mycond App -sovelluksella
10. Sähkönsyötön luotettavuus – kriittinen lämpöpumpuille; Suomessa pääosin luotettava

Milloin BeeHeat on oikea valinta

Mycond BeeHeat on optimaalinen ratkaisu seuraavissa tilanteissa:

• Uudet talot lattialämmityksellä/fancoileilla – matalalämpöiset järjestelmät (35–45 °C) mahdollistavat suurimman COP-arvon 4,4–4,9
• Nykyisten järjestelmien modernisointi bivalenttikäytöllä (BeeHeat + olemassa oleva kattila varalla bivalenttipisteen alapuolella)
• Talot, joissa on jäähdytystarve – säästö erillisestä ilmastointijärjestelmästä, EER jopa 2,94
• Etelä-Suomen alueet (Helsinki, Espoo, Turku), joissa talven keskilämpötila on yli -10 °C, tarjoavat korkean kausittaisen SCOP-arvon
• Kohteet ilman pääsyä kaasuverkkoon tai joissa liitäntäkustannukset ovat korkeat
• Hankkeet, joissa on ympäristövaatimuksia – energiatehokkuusluokka A+++, alhaiset CO₂-päästöt, kylmäaine R32 (GWP 675)

Tärkeä BeeHeatin etu on automaattinen vaihto varalähteeseen, kun ulkolämpötila laskee optimaalisen bivalenttipisteen alapuolelle – näin varmistetaan energiatehokkuus kaikissa olosuhteissa.

Vaihtoehdot ja vertailu Mycondin mallistossa

BeeHeatin lisäksi Mycond tarjoaa myös muita lämpöpumppumalleja:

• BeeEco – monoblock R290-kylmäaineella, menolämpötila jopa +75 °C, energiatehokkuusluokka A+++ W55:llä – optimaalinen patterijärjestelmien saneeraukseen
• BeeSmart/Arctic Home Smart – split-järjestelmä 9,2–18,5 kW, menolämpötila jopa +55 °C – keskikokoisiin kohteisiin

BeeHeat-split-järjestelmän etuna on kompakti ulkoyksikkö ja pienempi jäätymisriski lämmönsiirtonesteelle (kylmäaine kiertää yksiköiden välillä). Monoblock BeeEco ei vaadi sertifioitua asentajaa kylmäainepiirin osalta ja on ihanteellinen korkean lämpötilan sovelluksiin perinteisillä pattereilla.

Asennus, käyttö ja integrointi

Mycond BeeHeat on split-järjestelmä, jonka sisäinen hydromoduuli sisältää:

• Shimge-kiertopumpun
• 5 l paisuntasäiliön
• Alfa Laval -levylämmönvaihtimen
• Sisäänrakennetun sähkövastuksen

Liitäntää varten tarvitaan: 230 V malleille 10 kW asti ja 400 V malleille 12 kW alkaen. Järjestelmä integroidaan erilaisiin lämmitysjärjestelmiin: patterit, lattialämmitys, fancoilit.

Käytettävyyttä parantavat:

• Mycond App -etähallintasovellus
• Huonetermostaatin liitäntämahdollisuus
• Sääohjattu säätö
• ”Yötila”, jossa alennettu äänitaso
• Automaattinen sulatus
• Pakkassuojatoiminto

Lämpöpumppujen tärkeä etu on vähäinen huollon tarve verrattuna kaasukattiloihin, jotka vaativat vuosittaisen tarkastuksen, puhdistuksen ja savuhormin tarkistuksen.

Bivalenttipisteen laskenta

Bivalenttipiste on ulkolämpötila, jossa on edullisempaa vaihtaa lämpöpumpusta vaihtoehtoiseen lämmönlähteeseen (esimerkiksi kaasukattilaan).

Bivalenttipisteen määrittämiseksi on:

1. Piirrettävä käyrä, joka kuvaa lämpöpumpun COP-arvon riippuvuutta ulkolämpötilasta
2. Määritettävä se lämpötila, jolla lämpöpumpun tehokkuus alittaa taloudellisesti perustellun tason (ottaen huomioon sähkön ja kaasun hintasuhteen)

Suomen alueilla tämä piste sijaitsee tavallisesti -7 °C:n ja -15 °C:n välillä olosuhteista riippuen. Mycond BeeHeatissa on automaattinen vaihto varalämmönlähteeseen, kun tämä lämpötila saavutetaan, mikä optimoi lämmityskustannukset.

Esimerkiksi, jos sähkön ja kaasun hintasuhde on 3:1, bivalenttipiste vastaa lämpötilaa, jossa lämpöpumpun COP laskee alle 3,0:n (BeeHeatilla noin -15 °C).

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko BeeHeat-lämpöpumppua käyttää -25 °C:ssa?

Kyllä, BeeHeatin käyttölämpötila-alue on -25 °C – +43 °C. Alhaisissa lämpötiloissa COP laskee tasolle 2,6–3,1, mutta järjestelmä toimii silti tehokkaasti.

Mikä on BeeHeatin menolämpötila?

Suurin menolämpötila on +60 °C, mikä sopii useimpiin lämmitysjärjestelmiin, mukaan lukien matalalämpöiset patterit.

Kuinka paljon lämpöpumppu kuluttaa sähköä?

Kulutus riippuu COP-arvosta: COP 4,0 tarkoittaa, että 1 kWh sähköä tuottaa 4 kWh lämpöä. 150 m² talossa, jonka lämpöhäviö on 50 W/m², tämä merkitsee jopa 75 % säästöä suorakeskuslämmitykseen verrattuna.

Tarvitaanko varakattia?

Pohjois-Suomessa (Rovaniemi, Oulu) suositellaan varalämmönlähteen käyttöä erittäin alhaisissa lämpötiloissa. BeeHeatissa on automaattinen vaihto varalähteeseen.

Mikä on BeeHeatin äänitaso?

Sisäyksikkö – 42 dB(A), ulkoyksikkö – 58–68 dB(A) mallista riippuen. Vertailun vuoksi: hiljainen toimisto ~40 dB(A), tavallinen keskustelu ~60 dB(A). Saatavilla on ”yötila”, jossa äänitaso on alennettu.

Voiko BeeHeatia käyttää jäähdytykseen?

Kyllä, järjestelmä toimii jäähdytystilassa EER-arvolla 2,45–2,94 lämpötila-alueella +8 °C – +43 °C, mikä on Suomessa erityisen ajankohtaista kesäkaudella.

Pyydä ammattilaisen konsultaatio

Optimaalisen lämmitysjärjestelmän valinta omakotitalolle Suomen ilmastossa on tärkeä päätös, joka vaikuttaa mukavuuteen ja kustannuksiin vuosikymmeniksi. Mycondin insinöörit auttavat valitsemaan optimaalisen BeeHeat-mallin talosi pinta-alan, lämpöhäviöiden ja alueen erityispiirteiden mukaan.

Saadaksesi maksuttoman konsultaation optimaalisen lämmitysjärjestelmän valinnasta, bivalenttipisteen laskennasta ja BeeHeat-mallin mitoituksesta, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. 

Ota askel kohti energiatehokasta ja ympäristöystävällistä kotisi lämmitystä yhdessä Mycondin kanssa!